video

47

”Sääntelyllä voimme luoda tilaa ihmisen ja ympäristön kannalta kestävälle talouskasvulle”

Tohtorikoulutettava Mikko Rajavuori tutkii sitä, kuinka kansainväliset ihmisoikeussopimukset raamittavat valtion omistajavallan käyttöä.

Valtio-omistajuus on kokenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana renessanssin. Etenkin Kiinan, Brasilian ja Intian kaltaiset nousevat taloudet ovat valjastaneet valtio-omisteiset yhtiöt talouskasvun ja kansainvälistymisen moottoreiksi. Sama kehitys on kuitenkin havaittavissa ympäri maailman.

‒ Keskityn erityisesti siihen, miten valtio voi tasapainoilla monitahoisen sääntelyn ristipaineessa ja miltä tulevaisuuden ihmisoikeusherkkä omistajapolitiikka voisi näyttää.

Keskeinen ongelma on, että kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä asettaa valtiolle velvoitteita, jotka poikkeavat esimerkiksi EU:n sisämarkkinasääntelyn edellytyksistä.

Tutkimus voi kuitenkin tarjota välineitä, joilla valtioiden kasvavaa omistajavaltaa pystytään tehostamaan ja sen huomioimia intressejä monipuolistamaan.

‒ Voisivatko esimerkiksi kansalliset öljy- ja maakaasuyhtiöt viitoittaa tietä hiilineutraaliin talousjärjestelmään? Norjan öljyrahaston antama esimerkki osoittaa, että ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuva valtio-osakkeenomistaja voi vaikuttaa rakentavasti tuhansien yritysten tavoitteisiin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Rajavuoren oikeustieteen alaan kuuluva tutkimus johtaa yhä enemmän taloustieteen alueelle, tiiviisti vastuulliseen yritystoiminnan nousuun ja siihen, millaisia välineitä nykyinen osakkeenomistajakeskeinen talousjärjestelmä valtio-omistajille antaa.

‒ Maailma on moniääninen ja monisyinen. Tutkimuksessa tulee kurottaa korkealle: venyttää omia ja oman tieteenalansa rajoja äärimmilleen. Aina läpimurtoa ei tule, mutta jo sen etsiminen on merkittävää.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

57

”Yrittäjyys on tapa ajatella ja tehdä asioita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa”

Erikoistutkija Pekka Stenholm tutkii yrittäjyyttä yksilön, yritysten ja yhteiskunnan tasoilla. Yrittäjyys on moninainen ilmiö, jossa on kyse yrityksen perustamisen lisäksi paljon muustakin.

‒ Yrittäjyys on tapa ajatella ja tehdä asioita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa uusina tuotteina, palveluina tai työpaikkoina.

Tällä hetkellä Stenholm tutkii yrittäjämäisten strategioiden ja yritysten menestymisen yhteyttä sekä sitä, miten menestyneet yritykset voivat muuttaa koko toimialansa toimintaa.

Tutkimustulosten yhteiskunnallinen hyöty on usein monitahoista. Stenholmin tutkimustuloksia on hyödynnetty muun muassa työ- ja elinkeinoministeriössä starttirahaa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa.

‒ Tutkimuksen ohessa tiivis tekeminen opiskelijoiden kanssa vaikuttaa yhteiskuntaamme tulevaisuudessa ‒ ellei jopa jo huomenna. Esimerkiksi yrittäjyysprosessin vaiheita käsittelevän tutkimustiedon soveltaminen käytännönläheisellä Startup!-kurssilla on ollut opettava kokemus niin opiskelijoille kuin itsellenikin.

Stenholm tekee myös paljon kansainvälistä tutkimusta yrittäjyydestä. Tällaisen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikutus syntyy pidemmällä tähtäimellä, kun ilmiöiden kehittämistä voidaan tarkastella pitkäaikaisesti eri maissa.

Laajempi käsitys yrittäjyydestä tapana tehdä työtä voi muuttaa maailmaa. Kynnys uudistaa omaa toimintaansa, työntekoaan ja organisaatioiden toimintaa madaltuu, koska yrittäjämäinen toiminta ei riipu vain siitä missä työskentelee.

‒ Tutkimustiedolla ja sitä soveltamalla voimme ymmärtää maailmaa arkikokemusta laajemmin. Ilman tutkimusta käsitys eri asioista ja niiden välisistä yhteyksistä olisi hämärä ja vailla suuntaa.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

37

”Kehitämme teknologioita, jotka lisäävät suomalaisten elintarvikkeiden arvoa”

Professori Baoru Yang johtama elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikkö keskittyy suomalaisiin elintarvikkeisiin ja pohjoisiin luonnonvaroihin.

‒ Tutkimuksemme keskittyy siihen, miten pohjoiset olosuhteemme vaikuttavat elintarvikkeiden laatuun, miten ravinnolla voidaan edistää terveyttä ja elintarvikevientiä sekä siihen, miten voimme ylläpitää pohjoisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.

Uusien prosessien ja teknologioiden avulla voidaan lisätä marjojen ja sienien arvoa ja kestävää käyttöä tai vaikka innovoida uusia tuotteita suomalaisista kasviproteiineista. Tällä hetkellä Yangin ryhmä tutkii muun muassa pohjoisen ilmaston vaikutusta tyrnin ja herukan terveysvaikutuksiin sekä kasvipohjaisten, luonnollisten elintarvikesäilöntäaineiden kehittämistä suomalaisista raaka-aineista.

Kansainvälinen yhteistyö ja monitieteellisyys ovat tärkeitä lähtökohtia Yangin tutkimukselle, sillä niiden edelleen kehittäminen mahdollistaa tulevaisuuden uudet läpimurrot.

‒ Esimerkiksi tehokas metabolomiikka ja informaatioteknologia tarjoavat laajoja uusia mahdollisuuksia tutkimuksessa, innovaatioissa ja teollisuuden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Tutkimus tukee sekä elintarviketeollisuuden tuotekehitystä ja vientiä että kuluttajien terveellisiä elintarvikevalintoja. Ravinnolla voidaan vaikuttaa suoraan sekä terveyteen että elintarvikevientiin suuressa mittakaavassa.

‒ Kestävään biotalouteen perustuva terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä asioita maailmanlaajuisesti. Tutkimuksemme vastaa hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kriittisiin kysymyksiin niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

37

”Tutkimushavainnot oppimisesta koulun ulkopuolella tasoittavat koulutulokkaiden oppimiseroja”

Professori Erno Lehtinen tutkii matemaattista ajattelua ja matematiikan oppimisen kehittymistä lapsuuden ja kouluiän aikana. Varhaiset kehitystekijät johtavat suuriin eroihin lasten ja nuorten matematiikan osaamisessa jo koulun alkuvaiheessa sekä oppimisessa peruskoulun aikana.
‒ Kansainvälisenä läpimurtona voidaan pitää tutkimuksiamme, jotka auttavat ymmärtämään aivan uudella tavalla sitä matemaattisen ajattelun kehittymistä, joka tapahtuu lapsen ja nuoren arkitoiminnoissa muodollisen matematiikan opetuksen ulkopuolella.

Tärkeitä ovat juuri perustutkimukseen perustuvat käytännölliset ratkaisut matematiikan oppimisen kehittämiseen. Joustava perusmatematiikan osaaminen valmistaa tulevaisuuden haasteisiin.

Uudenlaisten opetuksellisten käytäntöjen ja peliympäristöjen kehittämistyötä tehdään yhdessä koulujen ja opettajien kanssa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Ensimmäiset sovellukset ovat kohdistuneet varhaiskasvatukseen ja erityisesti riskilasten matemaattisen ajattelun tukemiseen jo ennen koulun alkua.

‒ Jo tämänhetkisten tulostemme perusteella on perusteltua uskoa, että näiden uusien lähestymistapojen avulla olisi mahdollista pysäyttää Suomessa pitkään jatkunut matematiikan osaamisen heikkeneminen ja matematiikan opiskelumotivaation lasku.

Lehtisen tutkimus on lähtökohdiltaan monitieteistä ja uudenlaisiin lähestymistapoihin perustuvaa. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin mahdollisuus hyödyntää laajemmin esimerkiksi aivokuvantamisen menetelmiä sekä tehdä uudenlaista yhteistyötä matemaatikkojen ja tulevaisuudentutkijoiden kanssa.

‒ Monimutkaistuvassa maailmassa tieteelliseen evidenssiin tukeutuva päätöksenteko ja toiminta ovat tulossa yhä tärkeämmiksi. Tarvitaan uudenlaista tieteellisen tutkimuksen lähestymistapaa, jossa perustutkimus ja käytännöllisten sovellusten kehittäminen tapahtuvat samanaikaisesti.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

48

”Menneisyyden tutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä ja suunnittelemaan tulevaa”

Tutkijatohtori Liisa Seppänen tutkii keskiajan ja uuden ajan Turun kehitystä ja kaupungin materiaalisen kulttuurin muutoksia.
Menneisyys määrittää kunkin alueen ja paikan identiteettiä ja tekee siitä ainutlaatuisen.

‒ Haluan vaikuttaa siihen, että kaupunkien historia välittyisi myös konkreettisesti rakennetussa ympäristössä ja lisäisi kaupunkien mielenkiintoisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.

Turkua koskevan tutkimuksen lisäksi Seppänen tutkii laajemmin arkeologisen tutkimuksen, nykyisen kaupunkisuunnittelun ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.

‒ Arkeologia ja historia tarjoavat ihmisille erilaisia elämyksiä, oivalluksia ja kokemuksia. Kulttuuriperintöä voisi myös kehittää osaksi kulttuurimatkailua, joka vielä odottaa hyödyntämistään Suomessa. Kaupunkitilan ainutlaatuisuuden ymmärtäminen edellyttää kuitenkin alueen historian tuntemista ja näkyville nostamista.

‒ Tulevaisuudessa haluaisin luoda kokonaisvaltaisen selvityksen Turun kaupunkiarkeologisista aineistoista, joita on saatu esille yli 100 vuoden ajalta eri puolilta kaupunkia. Tämä selvitys hyödyntäisi monipuolisesti sekä arkeologian että historian tulevia tutkimuksia ja palvelisi myös tulevaa kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.

Menneisyyden tutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä ja arvioimaan sitä, mitkä tekijät ja ratkaisut muovaavat tulevaisuuttamme. Nykyisen informaatiotulvan ja erilaisen tiedon runsauden keskellä emme välttämättä ymmärrä itseämme, toisiamme ja maailmaa, mikäli emme hahmota kokonaisuuksia ja asioiden syy- ja seuraussuhteita.

‒ Tutkimus ja tiede etsii uusia näkökulmia ja keinoja ihmisen, asioiden ja kehityksen syvälliseen ymmärtämiseen. Päätöstenteon olisi pohjauduttava ajan tasalla olevaan tietoon ja monipuolisiin tutkimuksiin, jotta yksiulotteisilta toimintatavoilta ja mahdollisilta virheiltä voitaisiin välttyä.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

50

”Lasten ja nuorten vertaissuhteita tutkimalla voidaan vaikuttaa kouluviihtyvyyteen”

Professori Christina Salmivalli tutkii lasten ja nuorten vertaissuhteita ja niiden kehityksellistä merkitystä. Salmivallin tutkimusryhmän kehittämä KiVa Koulu -ohjelma on vahvasti tutkimukseen perustuva kiusaamisen vastainen ohjelma, jota käyttää lähes jokainen suomalainen peruskoulu. ‒ Tällä hetkellä olen kiinnostunut kehittämämme kiusaamisen vastaisen ohjelman pitkäaikaisvaikutuksista sekä sen vaikutusmekanismeista. Lisäksi johdan hanketta, jossa tutkitaan KiVan vaikuttavuutta Chilessä.

Chilen lisäksi suomalainen ohjelma on käytössä myös muissa maissa ympäri maailmaa. Ohjelman mukaan on koulutettu jo tuhansia opettajia ja uusi kansainvälinen ryhmä koulutetaan joka vuosi Turussa.

KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuutta on myös tutkittu erityisen paljon, ja sen on todettu vähentävän kiusaamisongelmia ja lisäävän oppilaiden turvallisuudentunnetta ja kouluviihtyvyyttä. Salmivallin tutkimuksessa testataan myös kiusaamisen vastaista online-videopelin lisäarvoa ohjelman vaikuttavuuden kannalta.

‒ Toivon, että tulevaisuudessa pystymme kansainvälisessä KiVa-tutkijoiden yhteisössä yhdistämään tutkimusaineistojamme ja testaamaan mielenkiintoisia hypoteeseja muun muassa liittyen eri komponenttien vaikuttavuuteen. Olemme myös tekemässä käyttäytymisgeneettistä tutkimusta, jossa tarkastellaan kiusaamistaipumuksen ja kiusatuksi joutumisen periytyvyyttä sekä sitä, voidaanko interventio-ohjelmalla torjua tällaista perittyä riskiä.

Tutkimus auttaa ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä. Kiusaamisen ymmärtämisen lisäksi Salmivallin ohjelma antaa opettajille välineitä siihen puuttumiseen.

‒ Omalla kohdallani KiVa Koulu syntyi tavallaan pitkäjänteisen tutkimuksen sivutuotteena. Päätavoitteeni ei ollut muuttaa maailmaa, vaan tehdä hyvää tutkimusta.

Teksti: Ellinoora Havaste

Katso videot:

 

41

”Ihmisen perimää tutkimalla pystymme kehittämään keinoja vakavien sairauksien hoitoon”

Erikoistutkija Riikka Lund selvittää Alzheimerin tautiin johtavia mekanismeja ja tutkii uusia menetelmiä, joilla voidaan edesauttaa sairauden mahdollisimman varhaista havaitsemista ja hoitoa. Eliniän pitenemisen myötä ja väestön ikärakenteen muutosten seurauksena Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa.
Read More