Akateemikkoa ajaa eteenpäin halu löytää uutta

8

– Tärkeimmät saavutukseni ovat toivottavasti vielä edessäpäin. Käynnissä on kaksi löydöksiimme perustuvaa lääketutkimusta, joissa tutkitaan lääkkeiden tehoa maksatulehdukseen sekä keuhkosairauteen, joihin ei tähän mennessä ole ollut mitään hoitoa. Keuhkosairauden kolmosfaasin tulokset näyttävät, josko ihmishenkiä pelastuu kuten kakkosfaasin tulokset antavat olettaa. Maksakokeet puolestaan kertovat, voidaanko tulehduksen eteneminen pysäyttää, sanoo Sirpa Jalkanen, kansainvälisesti palkittu immunologian alan tutkija, professori ja tieteen akateemikko.

Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen pitää tutkijan työn parhaana puolena uuden etsimistä ja löytämistä. Uuden tiedon äärellä joutuu tutkija jatkuvasti astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kyseenalaistamaan itseään. Jalkanen kuitenkin muistuttaa, ettei sataprosenttinen oikeassa oleminen voi olla edes tutkijan tavoite.

– Tutkija on aina epävarma. Olemme aikamme lapsia, ja voimme tehdä työtämme vain niillä välineillä, jotka meille tässä ajassa on tarjolla. Kun asiaa tutkitaan uusilla välineillä ja menetelmillä kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä, on todennäköistä, että ainakin osa tekemästämme työstä tullaan kumoamaan.

– Mutta tutkija on tehnyt työnsä, jos on saanut siirrettyä tiedon kärrynpyörää yhdenkin väkäsen, niin että muut voivat jatkaa eteenpäin. Niinhän tiede kehittyy.

Työnjaolla voidaan nostaa tutkimuksen laatua

Jalkanen on seurannut rahoituskilpailun kiristymistä, kovenemista ja kansainvälistymistä aitiopaikalla. Vuosien kuluessa hän on nähnyt, miten rahoitusta saa yhä pienempi osuus hakijoista, ja hyviäkin jää jatkuvasti ilman.

Säästöpyrkimyksiä Jalkanen ei silti tyrmää kokonaan. Hän toivoo tiedepolitiikkaan harkintaa.

Jos Jalkanen saisi päättää, purkaisi hän ennen kaikkea viime vuosikymmeninä lisääntynyttä monimutkaista ja kallista sääntelyä, jonka hän uskoo jo heikentävän mahdollisuuksiamme menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

– Tieteenteossa on toki käyttäydyttävä eettisesti ja moraalisesti oikein, mutta liiallisuuksiin asti lisääntynyt byrokratia ja sen tuomat kustannukset ovat ainakin lääketieteen alalla vaikeuttaneet tutkimuksen tekemistä kohtuuttomasti. Monet kliiniset tutkimukset ja niihin ohjattu rahoitus ovat jo siirtyneet muihin maihin, Jalkanen sanoo.

Sääntelyn purkamisen lisäksi akateemikon mielestä tulisi karsia koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyksiä suomalaisessa korkeakoulukentässä. Korkeakouluilta vaadittua profiloitumista on kritisoitu muun muassa siksi, että sen ajatellaan vähentävän tieteen monimuotoisuutta, mutta Jalkanen näkee asian toisin.

– Eihän profiloituminen tarkoita, että poistetaan jokin ala kokonaan. Kyse on työnjaon parantamisesta. Kaikkien ei kannata tehdä samoja asioita vaan keskittyä tekemään sitä, mitä osaa muita paremmin. Erikoistumalla voidaan nostaa tutkimuksen laatua, Jalkanen sanoo.

Lue akateemikko Sirpa Jalkasen koko haastattelu hänen urastaan ja elämänvaiheistaan Turun yliopiston sidosryhmälehti Auroran numerosta 4/2015.

Teksti: Liisa Reunanen
Kuva: Hanna Oksanen